Rimanalitus hyvän elämän turvaajana

Olen tässä pohtinut, mistä pääkaupunkiseudun puutteet johtuvat.
Kun käyttää vain yhtä lähestymistapaa, saa vain yhdenlaisia tuloksia
ja jää aina samat ongelmat, jotka vaikuttavat maailman suurilta
ratkaisemattomilta kysymyksiltä. Kun kaikki keskustelevat keskenään,
kaikille tulee sama näkökulma, samat tiedot ja sama lähestymistapa,
jokseenkin sama taitotasokin tyypillisine ongelmineen. Niin on käynyt
pääkaupunkiseudulla.
Savonlinnan tyypillinen piirre on matkailu elinkeinona: ylläpidetään
joukolla asioita, joista matkailijat pitävät. Pitkän automatkan
jälkeen on ateria paikallaan ja pitkän työputken jälkeen huojennus
työpakkoon, omakohtaisuuden ja tuntevuuden puutteeseen, vain
viralliseen sosiaalisuuteen jne, ja niitä savonlinnalaisuus tarjoaa.
Perustapa, jolla tähän saavutaan, ei ole mikään hienous vaan
väsyneellekin työntekijälle mahdollinen: syö mahasi täyteen tai et voi
kun muuten joku varmasti murhaisi sinut. Ja voimavarojen palautumunen
loman, ruuan, kotioleskelun, taiteiden, luontoympäristön ja käytännön
tekemisten myötä sitten nostaa taitotason korkealle niin, että
päästään onnistumisiin, tulee mukavat muutama lomapäivää Savonlinnan
seudulla, ehkä ensi vuonna uudestaan.
Trikki onnistumiseen on siis tehdä rimanalitus meiningin
vaativuudessa, jottz kaikki pääsevät mukaan, ja niin suojella
elämänlaatua. Lisäksi satsatazn kaikkia kiehtoviin juttuihin muttei
pakolla pitkään. Rosvot, lomamatkailu, ruokatauko, valinnanvara
happeningeissä ja kestoissa tarjoavat ulospääsytien kyllästyneille
matkailijoille.Olen tässä pohtinut, mistä pääkaupunkiseudun puutteet johtuvat.
Kun käyttää vain yhtä lähestymistapaa, saa vain yhdenlaisia tuloksia
ja jää aina samat ongelmat, jotka vaikuttavat maailman suurilta
ratkaisemattomilta kysymyksiltä. Kun kaikki keskustelevat keskenään,
kaikille tulee sama näkökulma, samat tiedot ja sama lähestymistapa,
jokseenkin sama taitotasokin tyypillisine ongelmineen. Niin on käynyt
pääkaupunkiseudulla.
Savonlinnan tyypillinen piirre on matkailu elinkeinona: ylläpidetään
joukolla asioita, joista matkailijat pitävät. Pitkän automatkan
jälkeen on ateria paikallaan ja pitkän työputken jälkeen huojennus
työpakkoon, omakohtaisuuden ja tuntevuuden puutteeseen, vain
viralliseen sosiaalisuuteen jne, ja niitä savonlinnalaisuus tarjoaa.
Perustapa, jolla tähän saavutaan, ei ole mikään hienous vaan
väsyneellekin työntekijälle mahdollinen: syö mahasi täyteen tai et voi
kun muuten joku varmasti murhaisi sinut. Ja voimavarojen palautumunen
loman, ruuan, kotioleskelun, taiteiden, luontoympäristön ja käytännön
tekemisten myötä sitten nostaa taitotason korkealle niin, että
päästään onnistumisiin, tulee mukavat muutama lomapäivää Savonlinnan
seudulla, ehkä ensi vuonna uudestaan.
Trikki onnistumiseen on siis tehdä rimanalitus meiningin
vaativuudessa, jottz kaikki pääsevät mukaan, ja niin suojella
elämänlaatua. Lisäksi satsatazn kaikkia kiehtoviin juttuihin muttei
pakolla pitkään. Rosvot, lomamatkailu, ruokatauko, valinnanvara
happeningeissä ja kestoissa tarjoavat ulospääsytien kyllästyneille
matkailijoille.