Olen pääkaupunkiseudulta kotoisin ja asunut muutaman vuoden Savonlinnassa, missä ei olla akateemisia kuten siellä vaan olen ollut harrastunut taiteista ja uskonnosta, mikä on laiskistanut ihan liikaa omaan makuuni, josta vastaliike liikkuvampaan toimeliaampaan päin tuo jotakin länsisavonlinnalaisen tyyppistä kireämpää tyyliä, missä kuitenkin huomio jää liian heikoksi, jotta tekeminen sujuisi hyvin, taidolla ja vaivattoman helposti. Tarttis siis liikkuessa ja tehdessä olla näköhuomion kaltainen maisemahuomio myös tuntemuksissa ja tekemisen eri puolissa, tunteissa, tavoitteissa ja elämänviisaudessa sekä eheydessä ainakin siltä osin kuin tuohon tekemiseen liittyvät. Eli liikutaan ja liikkuessa on erilaisia tuntemuksia, tunteita, filosofisiksi ajatuksiksi aukeavia tunnelmasävyjä yms, minkä jos nähdyn maiseman tapaan hahmottaa, niin ne eivät ole sekava joukko tai sirpaleisia vaan objektiivista tietoa tekemisen sujuvuudesta ja siitä, miten kannattaisi tehdä. Esim tunteet ja tunteenomaiset tavoitteet kertovat eheydestä ja eheys taas puolestaan liittyy terveisiin kokonaisuuksiin, jotka ovat vahvoja ja toimivimpia, eli eheyttä kannattaa tavoitella, tunteiden mukaan toimia, mutta niin, että on kokonaiskuva maailmasta tunteineen ja tunteenomaisine tavoitteineen.
http://pikakoulu.blogspot.fi
Savonlinnalaisessa liikkumistavassa on tavoitteen taso korostunut ja se taas merkitsee, ettei upota tekemiseen kylliksi, ja niin kuva tavoitteestakin jää yksinkertaisemmaksi ja elämälle vieraammaksi. Tekemisissä pitäisi upota itse tekemiseen vaalien sen omia mielekkyyksiä ja tekemisen meininkiä sen sijaan, että yrittäisi muokata sitä kohta kohdalta haavekuvamaisemmaksi, kuin lavastaa. Jos tekee ideaalin pohjalta, on huomio kapeassa piirissä etukäteisssuunnitelmia, kun taas jos keskittyy ihan vain tekemiseen ja maailmankuvanaan pitää aistittua koettua maailmaa laajalti, niin yhden mielessä pidetyn kuvan sijaan kokemus ja ymmärrys ovat paljon rikkaammat, laajemmat, tekemiset kauaskantoisemmassa perspektiivissä, aidompia ja siksi toimivampia ja onnellistuttavampia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti