keskiviikko 22. kesäkuuta 2016

Savolaisesta autolla-ajotavasta & -taidosta

En ole tänä vuonna tullut ajaneeksi, mutta kun nyt olen seitsemän vuotta asunut Savonlinnassa, niin ihan j alun pitäen olen huomannut, etteivät autot ja autojen äänet häiritse minua täällä niin kuin pääkaupunkiseudulla häiritsivät ja se johtuu lähinnä kai savolaisesta autolla-ajotavasta ja -taidosta, jokaon lomailevaisempi, leppoisampi ja taitavampi. En tiedä, onko täällä autoja vähemmän vai saman verran, vai joskus enemmänkin, mutta niiden äänet ovat mukavampia. Savolainen ajaa jotenkin omanrytmisesti, niin, että on koko ajan taidon ja hyvän elämän kohdalla ja huomioonottavainen omalla tavallaan ajavia kanssaautoilijoita ym kulkijoita kohtaan. Eikä siis kaavan mukaan, jotenkin syrjässä siltä kohden, käytännönläheisyydestä ja tilanteessa elämisestä, omalla tavalla tekemisestä, mistä omat taidot löytyvät. Toki ohjeitakin tarvitaan, taitavampien mallia ja tietoa siitä, mikä on lähes kaikille autoilijoille hyvä, mutta kun ne on sisäistänyt, niin itse tekemisessä on koko ajan tilanteissa mukana eikä nuku tilanteiden piirteiden huomioonottamisen osalta. (Taitojen oppimisesta katso lahja- ja taityo-ohjeet Haaveammattiin-blogini http://nopeaoppisuus.blogspot.fi alusta.)
Autjen äänissä on kai se täällä ettei ajeta kaavan mukaan suoraa viivaa tai ihan tiettyä nopeutta tarkkaan vaan nopeus elää tilanteen mukaan edes jonkin verran. Samoin moni on käytännön ammatissa, jolloin ei käytännön ajaminen ole kireää vaan osa siitä tavallisesta elämästä, josta yritetään elämän parantamiseksi tehdä hyvää, leppoisaa, muillekin hyvääja viihtyvyyttä tuovaa. Wrumm - mmm - hhh - mmm - sshhh - pöhh - ssshhh ääni häipyy

maanantai 20. kesäkuuta 2016

Onnistunut pihametsikkö malliksi (pääkaupunkiseudulle ainakin)


Pääkaupunkiseudulla pidettiin kovin pihametsiköistä, muttei yleensä onnistuttu saamaan muutamaa mäntyä parempaa. Täällä Savonlinnassa, missä asun kolmen kerrostalon ryhmässä, on onnistunut sellainen pihametsikkö, jota pääkaupunkiseudulla ja ehkä muuallakin kaivattiin: tavallisen kangasmetsän sijaan tiheä kangasmetsikkö, jossa on reunoilla lehtipuita niin kuin metsänrajoissa usein on, muttei niin tiuhaan. Se on ihan metsikön oloinen, jatkuu muutaman kerran isompaan metsikköön pihan eteläreunalla, ja luo osittaisen näköesteen talojen välille, mikä on asumisviihtyvyydelle hyvä.
Katso kuvia vuodenaikakirjoituksestani http://finnishskills.blogspot.fi/2014/11/living-with-seasons.html joista osa pihametsiköstä.
Tässä pihassa on hyvänä puolena, että talot ovat U:n muodossa, tai pikemminkin kuin Li, minkä täydentää U:ksi lastentarhan yksikerroksinen laajennus ja sen pihan osa talon päädyn jatkeena. U:n pohja on isoon katuun päin, sivut pienemmille teille ja siellä, mihin Li aukeaa on tasaisen hiekkamaan jälkeen hiekalle tyypillinen jyrkkä alamäki ja autotie montussa mäen alla. Niin kun ikkunan aukaisen pihan puolella yläkerroksessa, niin usein kuuluu vain tuulen suhina puissa ja linnunlaulu, vailla autojen äänia. Mutta toisaalta pihatiet talojen sisäänkäynneille ovat usein käytössä: kuuluu autojen ja mopojen ja moottoripyörän ääniä pihalta ja toki yleensä myös ihmisten ääniä, mm leikkiviä lapsia. Mutta silleen aika se ideaali, jota pääkaupunkiseudulla haettiin.
Pihalla on myös keinuja ja hiekkalaatikoita sekä nurmikkoa ja lipputangot, kutakin yksi per talo. On myös iso nurmikenttä, jota käytetään vain vähän.
Talot ovat 3 kerrosta + puoliksi asuttu kellarikerros, jolloin täysikokoiset puut yltävät korkeammalle, mikä lisää viihtyisyyttä. Parkkipaikat ja roskakatokset (roskakatos talon päädyssä (jossa kai läpitalon kaksioita niin, että kesällä voi tuulettaa pihan puolelta parvekkeen ovesta) (aika lailla pohjoispuolella taloa) pihatien toisella puolen, sen ovi kauimpana taloista olevassa päädyssä, talojen päädyssä vain paperi- ja pahvikeräys, heti katoksen oven vieressä komposti) ovat taloryhmän ja tien välissä, eivät piha-alueella. Kussakintalossa on kolme rappua, U:n sivuilla pihan puolella ja U:n pohjalla ulkosivulla. Vasemmanpuoleisen (kaakko) tien pätkä on ain talojen verran ja kääntyy sitten suorakulmaisesti viereiselle omakotitaloalueelle, joka on aika hiljainen niin kuin kai omakotitaloalueet yleensä.
Puut on kai istutettu kangasmetsämäisesti viihtyisyyttä luomaan sinne tänne, mutta olisiko lisäksi pitänyt tavoitella elämänmakuisuutta. Pääkaupunkiseutulainen olisi kai osannut tavoitella hyvin sujuvaa elämää sovussa yhteiskunnan kanssa alueen asukkaille ja vierailijoille, kulkijoille yms. sekä kauemmaskin. Blogin kuvissa metsä näyttä tiheältä, mutta se ei kulkiessa ole tiheikkömäinen vaan aina tulee mieleen kangas tai sekametsä. Polut näkyvät karussa maassa ruskeina ja niin aluskasvillisuus on säilynyt hyvin, vaikka on arkaa. Pihasta menee metsikköön kaksi polkua, pihan reunasta yksi iso väylä metsikön poikki ja metsikön eri osien halki kulkijoille polkuja. Vasemmanpuoleinen tie jatkuu lähellä kulmaa pyörätienä metsikön halki alas mäkeä mäen alla kauemmas kulkevan tien jalkakäytävälle.

Savossa näyttää siltä kuin olisi monta käytännön alojen ja taiteen asiaa osattu hyvin, mutta tämä lienee niitä selvimmin malliksi pääkaupunkiseudulle  kelpaavia, kun ei kuulosta liian vaikealta siellä tavoittaa. Mutta täällä vaikuttaa vaaralliselta niin, ettei voi tulla katsomaan. Turvallisin aika lienee aamupäivällä ehkä kymmenestä puoli kahteentoista.

Piha-alueella näkyy koko metsikön läpi, mutta se luo vehreyttä.
Suora reuna ja suora kulma metsikön reunana ei ole nätti eikä luonnollinen vaan metsikön reunan pitäisi olla luonnollinen pyöreä, kaareva, laineilla sen mukaan, mikä on luonnollista, nättiä ja viihtyisää sekä turvallista.
Voisiko kangasmaasta tehdä tiheähkölle kangasmetsälle sopivaa istuttamalla puut multapaakussa tai levittämällä säkillisen maata tai kariketta alueelle, esim. kuivia lehtiä syksyisin niin kauan kuin maa ei ole kyllin rehevä. Mutta mitä se vaikuttaisi aluskasvillisuuteen?
Tuo, etteivät puut ole talojen varjossa vaan piha aukeaa lounaaseen, tuo viihtyvyyttä, kun varjon ja neliskulmaisen varjon reunan sijasta nurmikentällä näkyy puun viisto varjo. Lännen suunta mukana tuo kai töistä tulijoille viihtyisyyttä. Mutta tuossa kuvassa valo tulee talojen yli, mikä myös on tuntunut toimivan, kun talot eivät ole tuon korkeampia.

Tuo, että saako puita istuttaa vai pitäisikö metsikön antaa syntyä itsestään, niin lähes kaikki Suomen metsät ovat istutettuja ja aukiolle jätettyjen siemenpuiden jälkeläisistäkin muodostuvaa metsää on paikkausistutettu, jottei siinä olisi aukkoja. Ja harvennushakattu. Niin ettei se niin kummaa ole istuttaa puita. Ihminen tarvitsee puita, etenkin ilmaston osaamiseen tarvitaan puita ja vehreyttä, samoin usein hyvään oloon ja viihtyvyyteen sekä älyyn. Saako maata sitten parantaa? Jos se on luonnollista maata kumminkin ja sillä kasvaa tuolla maatyypille luonnollinen metsikkö, niin eikö se ole suhtkoht ok, vaikka osa mullasta tai karikkeesta olisi puita varten siihen tuotu? Kaupungissa myllätään paljon maata, vieressä on leikattu nurmikko, puut sen sijaan kasvavat omia teitään, kai se on tavallaan luonnollinen metsikkö kumminkin. Lehtipuu ei viihdy kuivassa, ja niin aukean reunalla,missä se saa myös viereen öankeavan sateen, se pärjää paremmin ja saa valoakin enemmän.

Roskakatokset sekä yksi puutarhurien työkaluvaja (syrjemmällä mutta ison tien ja talojen välisen aukon välissä) teiden ja talojen välissä ovat aika suuria ja kulkuteiden varsilla mutteivät aivan talon vieressä niin, että ne kai osin vähentävät tieltä piha-alueelle kantautuvaa autojen ääntä, ettei se ainakaan niin suorana vuona tule, täysikasvuinen puustokin rikkoo melun kulkureittiä ja ehkä myös parkkeeratut autot, kuuluuhan autojen melu lähinnä alhaalta pyöristä.
Li:n isommalle tielle päin olevan aukon kohdalla on pihatien vieressä aukossa kumpare ja piha on osin hiukan alempana niin, että kumpare myös estää auton pyörien melua kuulumasta ainakaan niin vahvana, niin suoraan ja esteettä piha-alueelle.Roskakatos ja muutama parkkeerattu auto on isommalta tieltä katsottuna pihatien vieressä kumpareen kohdalla. Toisella puolen pihatietä on parkkipaikalla autoja ison tien tienvieruspuiden vieressä ja talon päädyn vieressä ihan pihatien reunaan asti, ja useasti muutaman minuutin jokin asioillaan olevan auto puoliksi pihatien tukkeeksi aukon tienoilla pysäköitynä, kuljettaja autossa tai auton luona odottamassa.

Kaupunginosasta http://savolaisuudesta.blogspot.fi/2017/03/natki-savonlinnassa.html
Hakkuista: miten valita jätettävät puut http://tunteetjatekemisentapa.blogspot.fi/2017/02/miten-valita-jatettavat-puut-hakkuussa.html
Osittainen näkyvyys on lehvästön läpi, ei runkojen lomitse http://puidenkaatamisesta.blogspot.fi/2016/09/osittainen-nakyvyys.html

17.7.2017   Pihametsikön tulisi olla paikalla valmiina, kun taloja aletaan rakentaa, ainakin mäntyjen, sillä taimina ne muodostavat tiheikön ja tuovat siksi väijyntämahdollisuuden kulkuteiden varsille, mikä on ikävää ja ihan erihenkistä kuin täysikasvuisten mäntyjen luona asuessa. Mutta onhan toisaalta täällä pihatieltä metsikön reunaan muutama metri. Keskikaupungilla, kun tekivät tieremonttia, niin toivat muutaman täysikasvuisen lehtipuun Sokoksen eteen, mutten tiedä, miten usein se on mahdollista, onko se kallista ja olisivatko männyntaimet silloinkin vielä liian tuuheita. Joskus hiukan isommista männyistä, jotka ovat vielä nuoria, karsitaan alimpia oksia, mutta ne lienevät silloin jo varsin korkealla. Lehtipuut kai tulevat usein luonnostaan metsiköiden reunaan eivätkä estä näkyvyyttä.


Tuossa tuo pihametsikön viereinen iso nurmikenttä ei ole paljoa käytössä ja piha-alue olis kenties kivemman oloinen, jos metsikkö ulottuisi viistosti sen poikki, jotenkin kai niin, että metsikön pohjoisreuna olisi jokseenkin ennallaan, mutta metsikön reuna kulkisi viistosti, luontevasti mutkitellen, vaikkapa kahtena pallerona, jokseenkin pihatien metsikönpuoleisen reinan tasalle aukion eteläreunalla. Keinut ja hiekkalaatikko voisivat silloin olla nurmikentän keskellä, ehkä.

20.8.2017   Tuo tunnelma on osin mummolamaisuudesta lähtöisin myös: http://savolaisuudesta.blogspot.fi/2016/03/natkilaisyydesta-ja-savonlinnalaisuudes.html

tiistai 14. kesäkuuta 2016

Maalla asumisesta ja savolaisista rosvoista

Katselin tuossa tori.fi:n ilmoituksia ja niissä oli mm kuva myytävänä olevasta maalaistalosta, ilmakuva kuin ei olisi uskallettu maalaistaloon enää käymään. Ilmakuvassa näkyi puita yhdellä puolen rykelmänä, metsikkönä, ja toisilla puolen ei kai ollenkaan. Oli kuin olisi pelätty ja siksi laitettu kukin puoli tietyntyypiseksi, mikä tietenkin lisäsi pelkoa, kun ei ollut välivaiheita, joustonvaraa, vaihtrelua, treeniä hankalampien kohtien varalle. Yleensä kun jokin on hankalaa, niin se liittyy siihen, että elämä on liiaksi jumiutunut samoihin uomiin, jotka eivät sentyyppistä harjaannusta ja sentyyppisiä uusia tsemppikohtia tuo: ihminen ikään kuin nukkuu, hon horteessa, sen sijaan että uusin silmin virkeänä katsoisi ja hyväksi laitettujen onnistumista tuovien kohtien tuomalla kokemuksella lähestyisi hankalimpia kohtia hyvällä turvallisella toimintakykyisellä tavalla, joka samalla on eheä, elämänviisas, tervejärkinen ja tervehenkinen, kokonaisuuden kannalta katsoiva, sosiaalisia kehityskulkuja ennakoiva ja elämää viisaasti hyvälle tolalle tuova. Eli talon etupuolella tarvitsisi olla edes jotakin puuta ja pensasta, esim. mänty, joka ei ole ihan niin paksu, että tavallinen aikuinen sen taa mahtuisi piiloon, ja pensaita, oiden takaa valaisee sivusta pihalamppu (ja hätävarana jokin muu turvallisesti päällekytkettävä tai ainakin suojasta esim. pimeässä verhot eteen, jos lamppu sammuu). Niin olisi uhan tunne ja tsekkaus mahdollinen. Ja toisaalta metsiköstä ikävimmät loukot pois tai kauemmaksi houkuttelemaan voron poistumistielle. Ja talon seutu ei saisi olla ihan erilainen kuin muu maisema, jotta talon väki ei jäisi yksin turvallisuusongelmansa ja elämäntapansa kanssa, vaan maiseman tyyliä, esim. perinteistä maalaismaisemaa aukeampana mutta jollain kasvillisuudella tai tiuhempana mutta kivantunnelmaisena.
Jos lurkkijoina on maalaistalojen jo aika aikuista jälkikasvua, joilta pursuvat puuntaimet yms korvista ulos ja kaipaavat moottoriajoneivoja, niin pitäisikö traktorivajan, autotallin ja verstaan yms olla heille kutsuvamman näköisiä kuin naisväen ikkunan ja asuintalon? Olisi myös hyvä, os voisi auttaa nuorempaa polvea löytämään oman uransa kaupungista sikäli kuin kaupunkia arvostavat.

Ainakin kaupungissa Suomessa, mutta myös maalla on näyttänyt olevan sama juttu, turvallisuus tulee siolta osin osittaisesta näkyvyydestä, kun puut, pensaat ym eivät ole tiheitä vaan niistä näkyy läpi, jos toisella puolen on joku. Toisaalta on sekin, että välissä on puita, pensaita tms niin, ettei joudu olemaan samassa sosiaalisessa tilassa vaan voi puuhata omiaan ja olla juuri tiettyjen henkilöiden seurassa, vaikka näkeekin suunnilleen, mitä muut maisemassa puuhaavat, muttei ole niin näkyvillä, että olis herkullista ampua kaukaa, vaan mieluummin odottaa hetken parempaa tilaisuutta ja niin sosiaalinen huomioonottavaisuus ja tervehenkisyys, juttuun tulemisen taito ehtii lieventää tilannetta ja hetki motivaatioineen menee ohi, osin siksi, että ollaan eri sosiaalisessa tilassa, kullakin oma rauhansa, muttei niin näköesteen takana, että vaarat tulisivat yhtäkkiä varoituksetta.

maanantai 13. kesäkuuta 2016

Aiempia: "Julkkiksia?" ja "Savonlinnassaa kivanoloista tavaraa"


torstai 26. toukokuuta 2016
Savonlinnassa on kivanoloista tavaraa
Helsingissä ja pääkaupunkiseudulla asuessani minua häiritsi jokin esineiden ja huonekalujen tyylissä, kai kuin kovin typerä versio akateemisuudesta, jotenkin elämänkielteinen, niin, että aina toivoi niihin jotakin olennaista parannusta ja mietti, että mahtavat olla vaikeita osata nuo tuollaiset tyylisekat. Savonlinnassa asuessani ei ole tuota hankaluutta ollut vaan kaupoista saatava tavara on ollut ihan kivaa tai ihan ok ja toimivaa, taiten tehdyn oloista. Erityisesti suurimmista marketeista on tuntunut saavan vaikka mitä, mistä ei tule paha mieli vaan mitä jaksaa kotona katsella häiriintymättä. Erityisesti olen pitänyt Tokmannilta ostamistani vilteistä, joiden värit ja tuntu ovat ihan kivat, kun taas kun Helsingistä koetin ostaa vilttiä, niin olivat kamalan kalliita ja ihan kamalan näköisiä, jotenkin häiritsevän tyylisiä, niin jäi sitten ostamatta, vai ostinko jonkun mutten koskaan totunut sen näköön ja tuntuun. Joskus ennen kuin muutin Savonlinnaan, sain mökkireissulla syntymäpäivälahjaksi Savonlinnan torilta korin ja se tuo vieläkin hyvää mieltä. Kanssa Savonlinnasta ostamissani soittimissa on ollut kiva ääni ja ne ovat mahdollistaneet soittoharrastuksen, ehkä siksi, että niitä voi soittaa hiljaa niin, ettei kerrostalossa häiritse naapureita, kun taas Helsingistä ostamillani soittimilla soittaminen ei tuntunut sujuvan, ehkä oska niissä oli liian luja ääni kerrostaloon.





lauantai 14. toukokuuta 2016
Julkkiksia?
Joka ammattialalla on kuuluisuutensa ja fanit arvostavat jokaista ammattilaista, kurssilaistakin. Nätkin kaupunginosan tyylisiä oopperalaulajia näkee lehdessäja muillakin julkkiksilla on savonlinnalaista tyyliä, miten yleinen se sitten onkaan maailmalla, onko matkailupaikkakunnan tyyli?
"Hei
Tiedätkö, kun minua on ihmetyttänyt, kun joskus tulee naapurustista
olo, että itse osaisi kirjoittaa kaikki kirjaston tietokirjat yhtä
hyvin tai paremmin kuin ne on siellä kirjoitettu, niin äsken katsoin
eilistä lehteä ja siinä Brasilian naispresidentin kuva muistutti sitä
täkäläistä naista, josta tuo olo on vaikutteena tullut ja jota olen
luullut hotelli Seurahuoneen omistajapariskunnan rouvaksi. Niin on
joka hiuskihara eri tyylillä käherretty hienosti ja just nätisti aina,
vaatii se taitoa. Niin minkä tasoinen on nainen, joka osaa noin paljon
ja minkä tasoinen on Brasilian presidentti? Minkä tasoinen on
tavallinen brasilialainen nainen, toisesta maanosasta ja voi olla
kovin eri taidot. Eilen K-Citymarkettiin sisään mennessäni tuli oven
luona vastaan vanhahko mies yksinään, tavanomaisissa vaatimattomissa
vaatteissa ja näytti pikasilmäyksellä siltä kuin Ruotsin kuningas.
Olenko saanut vaikutteita joltakulta, joka yhdistää kaikki ihmiset
kuuluisuuksiin, vai voiko matkailuseudulla törmätä tällaisiin?"

Nätkin omakotitaloalueella tässä ihan vieressä tuli joskus vastaani Tove Janssonin näköinen kovin vanha nainen. Voiko sillä olla tekemistä sen kanssa, että Savonlinnassa tunnutaan lihavoittavan ihmisiä paljon vastoin näiden tahtoa, on kuin muumielämää muut meille tavoittelisivat, vaikka se on kai ruotsinkielisten tai ruotsalaisten haave eikä suomalaisten, saati sitten savolaisten? Samoin tässä kerrostaloissa pihalla usein käyskentelee Astrid Lindgrenin näköinen nainen. Voiko olla, että ruotsinkielisten ruotsinkieliset suuret kuuluisuudet kuuluisivat perinteisesti kokonaan ruotsinkielisille alueille tai Ruotsiin, jotta suomalaiselle kulttuurille olisi täällä tilaa, kun nyt ei ole, vaikka Savoa on perinteisesti pidetty suomalaisduuden sydänmaana ja kokonaan suomenkielisenä? Voiko olla, että suuruudet merkitään kuolleiksi, kun muuttavat Savoon, sillä täällä on paljon murhia ja kulttuuri, jota ei kuulu yhdistää ainakaan muihin kuin suomalaisiin kuuluisuuksiinyms suomalaisen henkiseen?

Pääkaupunkiseudulla Helsingissä asuessani sikäläiset suomalaiset tuumivat, että suomalainen kulttuuri  suo tilaa yksilöllisyydelle ja sovussa elämiselle tervehenkiseen rakentavaan elämänmyönteiseen ja kovin vapaaseen tapaan, joka "Elä ja annatoisten elää"-säännöllä, tervehenkisyydellä, kokonaiskuvallisella terveellä järjellä, kannattavuusperusteisella moraalilla, ja terveiden elämäntapojen kannattamisen avulla sovittaa yhteen myös erilaiset ryhmät,  yksilöt ja oman maan ja muiden maiden edut ja niin myös useimmiten niiden linjaukset. Sellainen olisi hyödyllinen taito muunmaalaisille poliitikoille ym kuuluisuuksille sekä näiden maiden medioaväelle oppia ja sen voisi oppia Suomessa ehkä vuoden tai kymmenen vuotta asumalla, minkä hyvin joku heidän suuruuksistaan voisi tehdä, kun yksilönvapautta ja moraalia täällä niin arvostetaan, ja sitten nuo suuruudet osaisivat hyvin opettaa nuo asiat omanmaalaisilleen, jolloin olisi heillä maassaan rauha ja sopu ja yhteiskunnan asiat luistaisivat hyvin.
Mutta jos Savossa ei noudateta suomalaista kulttuuria esim. siksi, että tänne muutti muumiharrastuneita, niin eihän noita asioita silloin opi, jää hyöty saamatta, eikä sitä esim ruotsalaiset osaa, ei voi tänne huoletta ruotsalaistusta ottaa, kun suomalaiset ovat peristeisesti olleet paljon taitavampia kuin ruotsalaiset, etenkin viisaampia ja vastuuntuntoisempia, tervehenkisempiä.

Minua ihmetyttää, kuinka paljon julkkiksia, guruja, taiteilijoita,uskonnollisia ihmisiä ja osaavaisia vanhuksia Nätkillä asuu, kun tuntuu, että kovin monta, eivätkä muut niin hyvin viihdy.
(Itse olen kirjoittanut tulevaisuuden tietokoneista http://feelingcomputers.blogspot.fi/2011/08/far-future-with-computers-what-will.html , arkijärkisen objektiivisen ajattelun kurssin http://pikakoulu.blogspot.fi/2011/11/ajattelukurssi.html , paratiisiteorian http://www.paratiisivoittaa.fi http://paratiisiteoria.blogspot.fi/2015/03/video-jonka-joskus-tein.html , ym, mistä muissa blogeissani.)

Tuo vaikutelma siitä, miten kirjoittaa kaikki kirjaston tietokirjat, menee jotakuinkin niin, että tuossa aihepiirissä tavallinen ja luonnollinen lähestymistapa, näkövinkkeli ja ajattelutyyppi (useampaa ajattelutyyppiä hyvin hallitsevan vinkkelistä) ovat nämä ja siinä on nuo perusasiat läpikäytävinä, jota kyllä (ja aika paljon muuta aihepiiristä) tällä iällä (vanha nainen) jo osaa, hyvä kirjoitustapa on se ja se ja näin paremmalla laadulla aihe aukeaa uusiin taitoihin ja elämänymmärrykseen päin, ja parin tai muutaman ohuehkon tietokirjan kirjoittamisesta onkin jo kokemusta (hänellä, minä olen kirjoittanut vain omakustanteita, vaikka luulisin, että tuota kirjoitustani tulevaisuudentietokoneista on luettu paljon).

Nätkin kaupunginosassa asuvat tai oleskelevat toivovat yleensä, ettei heitä tulla häiritsemään heidän ammattinsa vuoksi. He ovat muualla ammattinsa yhteydessä tiedottaneet ammattiinsa liittyvistä näkemyksistä, yhteydenpitotavoista yms. Yksikin kävijä äivässä kotirauhaa häiritsemässä on mahdotonr iiesa, muttei niin kummallinen tilanne, jos heidän ammattiosaamisensa on muita henkilökohtaisesti kiinnostavasta aiheeesta. Perussääntö on, ettei työympyröiden ja työaiheiden vuoksi oteta yhteyttä vapaa-ajalla, kuin korkeintaan henkilösuhteina synkkaavat mukavat tuttavat muualta, ja hekin mieluummin työajalla työpaikalla etukäteissopimuksen mukaan. Suomen laki pitää kotirauhan rikkomista erityisen suurena rikoksena..

13.6.2016 Joku vuosi, kun oli juuri paikallisessa sanomalehdessä ollut, että presidentti Tarja Halonen on Savonlinnassa käymässä ja mm oopperajuhlilla, muistelen, niin pihamaalla näin Tarja Halosen näköisen naisen. Olisi tehnyt mieli sanoa, että täällä on vaarallista, mutta hän virnisti niin haimaisesti poliitikon tapaan, etten sanonut yhtään mitään vaan kävelin vain ohitse. Oli menossa syömään muovikasissa olevaan isoa kalaa, ehkä lohta, naapuruston lihavimman aina penkillä istuvan naisen luo, mikä minua huoletti, kun sama ruova oli näyttänyt pitävän naapuruston nuoremman väen siitä puolesta, joka minusta näyttää murhia tekevältä, esim. vieraan olueen huumaavia aineita sotkevalta (vai siksikö, kun lähikaupassa ei ole kaikki kunnollista, syötävää tai juotavaa), ja kun toisaalta sama rouva oli jalkakipunsa vuoksi pätemisenhaluinen, halusi toimeliaisuuteen saavutuksineen itsekin, mihin olin ehdottanut nettiä.
Kerran ajoi samalle parkkipaikalle kristillisten poliitikko Päivi Räsäsen näköinen nainen.

to 16.6. Pari viikkoa sitten olikohan lauantaina, vai perjantaina, kuului illalla iso pamaus kuin tussarin laukaus aika läheltä. Pamauksia on täällä silloin tällöin, muistuttavat usein jonkun ampuma-aseen ääntä, mutten siitä sitten varmasti tiedä. Mutta tällä kertaa jäi pitkäksi aikaa ihan erilainen ilmapiiri naapurustoon. Tavallisesti on ollut nätkiläisen oloista mutta nyt oli jotenkin kamalan varovaista tyyliä kuin jostakin muualta taitamattomampien joukosta. Mutta sitten kun hoksasin ajatella, että ehkä Astrid Lindgrenin näköinen nainen naapurustista kuoli pamauksen tienoilla, niin ilmapiiri palautui normaaliksi, mutta se oli vasta seuraavana päivänä, vai oliko vasta kahden päivän päästä?
Kanssa siitä, kun näin Tove Janssonin näköisen vanhan naisen, on jo kaksi vuotta tai paljon enemmänkin.

su 19.6.2016 Itä-Savon päätoimittaja Ojutkangas on näyttänyt asuvan tässä lähistöllä, vai lieneekö joku muu kirjoitustaitoinen vähän samannäköinen. Ei ole niin savolaisen oloinen, siksikö kun täytyy edustaa savonlinnalaista lehteä muuhun Suomeen päin ja kenties maailmallekin?
Sen perusteella,mitä Savonlinnassa asuessa olen oppinut, vaikutti aika hurjalta Barack Obaman Kuuban-vierailu. Toisaalta samalla oppii, että moni Savonlinnaan tuleva savolaistuu ihan jo puolessa tunnissa tai sinne päin, lomailu ja taide kai sellaisia ovat, samoin mummola,rankat tilanteet ja kihetova uusi.
Tuo Astrid Lindgrenin ulkonäkö oli hänen elämänkertansa mainoksen uvassa, kovin on malmilaisuutta ja/tai Ruotsin malmöläisyyttä arvostavan oloinen ollut, olisi siellä paremmin viihtynyt, vaan halusivatko muut hänelle isokihomaisemman tyylin? (18.8.2017 Kovin tuntuu rikollisuutta ja lukuisia murhia kannnattavan, voiko uutisissa kerrottu Ruotsin mm Malmön suuri rikollisuuden määrä johtua Astrid Lindgrenin toiveista? Silloin hänen kuuluisi asua siellä tai ainakin Ruotsissa, jotta hänen toiveensa skaalautuisivat sen mukaan, millaista siellä on asua ja elää. Eivät muiden maiden suuruudet sovi Suomeen, vaikka suomalaiset niin luulevat. Sivistys ei ole ainoa suomalainen pirre vaan kansanluonne on ilmaston muovaama eikä jonkin muun maan ja ilmaston suuruus jätä suomalaisille elintilaa.
Ylipäätään olisi myös tajuttava, että kirjailija on eri juttu kuin kirjansa, kirjat ovat kehuttuja kuuluisia, kirjailija ei kokonaisuutena ole sellaista asemaa ansainnut. Jotkin kirjat tekevät tietä niihin asioihin päin, joita kehuvat, mutta tekivätkö Astrid Lindgrenin kirjat puutarhakokemuksen paremmaksi, ehlpommaksi saavuttaa vai veivät tyytyväisyyden pois, jättivät tilalle haaveen, vieraantumisen kesän elämisestä. Meinaako se, ettei noita kirjoja saisi lukea tai luettaa lapsilla, aikuisemmillakaan? Sen sijaan hyvä vaikutus elämänlaatuun, mutta lienee aikuisten kirja, on ollut japanilaisen Bashon suomennetuilla romaanitektin välissä runojen lukemista opettavilla runoretkikertomuskirjoilla.)
Tässä talossa eri rapussa tuntuu joku romaaninainen kai maalaavan, ja käy rapun edessä aina joskus Picasso-merkkinen auto, jolla kulkee taidevälittäjän oloinen mies, jotenkin kovin fiini.
Tässä rapussa,missä asun, asuu Pera Häyhä-niminen mies kissansa kanssa ja on oikein taitava kissaekspertti, mutta täällä voi murhia olla osin siitä syystä, että saman sukunimen omaava eriniminen mies oli toisessa maailmansodassa tarkka-ampujana ja ampui yli 500 venäläistä. On samassa rapussakin venäläisiä asunut, mutta täällä on niin vaarallista ja niin erityylistä, etten tiedä,miten heidänloppujen lopuksi kävi, teinejä oli heillä.
Tuossa viereisessä talossa asuu noita kiribatilaisen oloisia matamimaisia naisia, jotka kai tekevät murhia, luulen. Ja eri rapussa siellä majailee moottoripyörä- tai mopojengin tapainen nyttemminmiesjoukko miesvieraineen ja välistä heistäkin tulee mieleen ihmissyönti. Jos ihmissyöntiä on matkailu- ja muuttovoittoalueilla, eikä muualla oikeinmahdollista, niin onko usassa paljon ihmissyöntiä?
Yhden kerrostalon alakerrassa on tässä lastentarha,jolla on pittoreski kivan oloinen piha-alue, jotenkin kovin toimivan oloinen,lapset ja vanhemmat hyvällämielellä, mutta lastentarhaa ollaan siirtämässä toiseen rakennukseen muutaman korttelin päässä,mikä on iso vahinko näin entisen ikkuna ja parveke sinnepäin asuneen naapurin silmin.
(Telakkatie 2:n päiväkodin pihaa, takana katu)


20.6.2016 Ihmettelen, että mitenkähän tulin näitä kirjoitelleeksi, kun ei oikeastaan ollut tarkoitus vaan vain asustella täällä ja antaa muiden asua rauhassa, mutta jotenkin säikähdin sitä, kun Kerimäen lomarauhan julistuksessa oli sääksi saattunut jokin ilman syöksyvirtaus, joka oli mm paiskannut lokkia 20-30 metriä taaksepäin ja pakottanut lomarauhan julistuksen sisälle kirkkoon. Niinköhän on, ettei täällä ole kyllin turvallista, vaan on liikaa murhia, ja se siis kysyy tilanteesta tiedottamista.

25.6.2016 Aikamoisen kamala tuo ajatus, että oltaisiinkin Skånessa tai muualla Ruotsissa, sillä silloin kaikki nämä viat täällä olisivat parantumattomia, vailla toivoa, eikä tilannetta paranna yhtään vaan huonontaisi paljon se, että muiden maiden suuruuksia olisi siellä Ruotsissa, mikä tarkoittaa, etteivät ruotsalaiset edes noita julkisuuden henkilöitä kohtaan tunnetun ihailun myötä ottaisi mallia ja kulttuurivaikutteita näiden omista kulttuureista vauhvuuksineen, viisauksineen. Sen sijaan vakavalla mielellä esim. suomalaisesta kulttuurista, siis suomenkielisestä suomalaisesta kulttuuirsta mallin ottaminen parantaisi nuov iat pois (Pitäisi lukea ainakin ajattelukurssi http://quickerlearning.blogspot.fi ja ohje http://finnishskills.blogspot.fi/2012/10/live-and-let-others-live.html sekä ehkä http://healthilymoral.blogspot.fi/2011/09/social-skills.html ja käyttää niitä koko ajan muun perspektiivin tukena ja muutenkin, ja ekä kanssa opetella tervehenkisistä tekemisentavoista ja terveelle pohjalle rakentamisesta http://finnishskills.blogspot.fi/2015/11/healthy-ways-of-living.html), korjaisi kai koko tilanteen, jos oltaisiin Suomessa, niin kuin kai ollaan, mutta jos on totta, ettei Savossa ole niin paljon suomalaisia vaan pikemminkin ulkomaalaisia, niin pitäisi gtoki ottaa mallia suomalaisesta koulusta ja vaikkapa Etelä-Suomesta, missä suomalainen kulttuuri osataan.

28.6.2016 Noista murhista tuli mieleeni, että paljon murhia jollakin alueella keskimäärin tarkoittaa suurta muuttovoittoa tai matkailua, sillä joskus laskin, että jos jollakin heimolla olisi keskimäärin kullakin kymmenen lasta, siis 5 per puoliso, niin jos kutakin kohden jää yksi jatkamaan ja itse lopulta kuolee vanhuuteen, niin elinikänsä aikana saisi tuollainen ihmissyöjäheimo murhata kukin keskimäärin neljä ihmistä: tekeekö tuo nyt sitten yhden kymmenessä vai kahdessakymmenessä vuodessa? Eli päivittäistä vaikutelmaa murhista se ei kyllä tuo. Ihmissyönti lienee mahdollista vain muuttovoitto- ja matkailualueilla.
Se meinaa, että ihmissyöjäheimon naisen, joka hankkii joka päivä tuoretta lihaa, koska se muuten pilaantuisi ja koska se on kunniakysymys hänelle, tulee tehneeksi kolmessa vuodessa tuhat murhaa ja kolmessakymmenessä vuodessa kymmenentuhatta murhaa. Se on ihan kamalan suuri muuttovoitto jo yksittäisellekin ihmiselle saati sitten keskiverroksi jollakin ryhmällä. Ovatko kosijat liian huonolaatuisia, jos heitä tarvitsee murhata. Tulee miettineeksi, että ehkä kannattaisi korottaa heidän tasoaan jotenkin, niin olisi kokonainen suuresti kysytty kulttuurialue, paljon suurempi, kenties tuhatkertainen kooltain tai jotakin sellaista. Olen muusta syystä laatinut ohjeita, josita voisi olla hyötyä moiseen: ( http://pikakoulu.blogspot.fi , http://workandfreetime.blogspot.fi http://Finnishskills.blogspot.fi ja http://healthilymoral.blogspot.fi ja kenties http://nopeaoppisuus.blogspot.fi )

30.6.2016 Sen, mitä Savonlinnassa olen saanut vaikutelman murhista, kertoo, että niitä tapahtuu, kun tiedotus on liian kaunisteleva. Samoin on silloin vaikea kitkeä muita ongelmia pois, vaikka Savonlinnassa näyttää olevan ähinnä murhia. Se tarkoittaa, että Ruotsissa, missä ulkokuori tehdään kauniisti ja hyvää imagoa silmälläpitäen, muttei huolehdita itse asioita sen kummemmin, on luultavasti paljon enemmän rikollisuutta ja murhia kuin Savossa, missä osin ollaan kumminkin suomalaisen asioista käytännössä huolehtivan ja pinnan alla hyvää toivovan kokonaiskuvallisen kulttuurin alueella. Siihen tuo mahdollisuuden Ruotsin  itselleenrakentama suuri positiivinen maine, joka kai tuo paljon maahanmuuttajia ja matkailijoita Ruotsiin.

3.7.2016 Ulkona on ukonilma ja kamalaa ukkosmyrskyä luvattu. Mietin, että olisiko nämäkin kuulunut kirjoitella:
Joitakin vuosia sitten, kun oltiin Olavinlinnassa katsomassa oopperaa, niin ooppera loppui ja samalla alkoi tulla saliin usvakoneista usvaa salin takaa vyöryä ja kuulin jonkun vanhuksen sanovan, ettei me päästä tästä usvan alta vaan kuollaan tähän. Itse olin salin etuosassa lähempänä ovea ja niin kiirehdin sinne ja pidätin hengitystäni ulso asti, jotten olisi hengittänyt usvaa. Jälkeemme ei näyttänyt tulevan ketään ulos, olisikohan 200 ihmistä poistunut vaikka saliin mahtuu ehkä 2000 ja se oli ihan täynnä. Mutten sitten tiedä, kun joskus olen ollut aiemmin siellä oopperassa ja on ollut usvaa ja esitys on kai vain jatkunut.
Kolme neljä vuotta sitten kävin katsomassa Sirkus Finlandian päivänäytöstä Savonlinnassa ja siellä oli numeroidut etukäteen ostetut paikat ja ekan näytöksen lopussa tuli jotain kaasua paikan kohdalle ja yritin sitä välttää ja kovin laittoi unettamaan, mikä kai laskettiin taikurinumeron efektiksi, ja sitten oli väliaika ja väki ulos teltasta. Päätin lähteä kesken väliajalla jo ja tien tukkeena oli iso harmaapilkullinen hevonen, jolla oli takaosa tiellepäin ja jotenkin potkivainen ilme. Odotin hetkisen ja kiersin sen ja jatkoin autotielle niin siellä oli jotakin aasialaista sirkusväkeä juttelemassa vähän matkan päässä ja jotenkin sumplin siitä ohi, mutta säikähdin kyllä ja hirvitti, että päivänäytös noin hankala. Mutta olihan se hieno kanssa, paljon lapsia katsomassa, ollaan joskus treenattu omien koirien kanssa just jotta päästäisiin Sirkus Finlandiaan http://lukevatkoirat.blogspot.fi ja olihan se hieno juttu mutta varmaan eri asia tuosta vinkkelistä. Nyt ei olla enää sirkusharrastuneita, kun katkesi meidän treeni ja tekemiset kesken jostain kohden, suunnilleen siitä, kun saatiin hieno lupaava valokuva meidän treenistä, ja ollaan oltu jumissa sen jälkeen koko elämän osalta enkä tiedä, että miksi, niin ettei enää olla sirkuslaisia harrastuneisuudelta vaikka tänään olisi Sirkus Finlandia Savonlinnassa.

31.7.2016  Murhista olen saanut sen vaikutelman, että Näkillä murhataan tyhmiä, jotka kohtuuttomasti komentelevat asioissa, joista eivät mitään ymmärrä, komentelevat kovin hyvin osaavia kuten vaikka vanhuksia, taiteilijoita, kympin oppilaita näille kovin vahingollisin tavoin - olisivatkohan entisiä harjaantumisluokkalaisia, jotka eivät ymmärrä muiden olevan taitavampia tai eivät ymmärrä, mitä sana "taitavampi" tarkoittaa. Kanssa joskus itsemurhia, missä on se vika, että pahantekijä, joka ajaa itsemurhaan, saattaa olla vieressä ja selvitä naarmuitta.Mutten minä noista murhista tiedä, vaikutelmia vain. Usein tulee vaikutelma, että jotkut murhaavat nätkiläisiä ja etenkin uusia asukkaita yöaikaan, kun eivät piudä nätkiläisistä, tai joku saattaa tulla pihalle katselemaan illan, voisiko ikkunoista näkyäniin hyvin, että voisi ampua jonkun nätkiläisen, siksikö on melkein kaikki ikkunat pimeinä, vaikka naapureista kuuluu elämisen ääniä.

sunnuntai 12. kesäkuuta 2016

Pääkaupunkiseutulaisesta elämänviisaude

Pääkaupunkiseudulla asuessani suomalaisen kulttuurin linjauksilla oli hyvät elämänviisaat perustelut. Oli mietitty, millaiseksi yksilön elämä menee, jos hän elää tiettyjen arvojen mukaan yms, ja myös, mikä olisi hyvä käytäntö yhteiskunnassa, mikä sopisi monelle suositeltavaksi ohjeeksi, ratkaisisi näiden elämät hyvin päin. Oli tapana keskustella ihmisten kanssa siitä, mikä on hyväksi elämässä, mitä on arvojen ja elämänvalintojen hyviä ja huonoja puolia pitkällä tähtäimellä ja toki myös helposti huomattavia lyhyellä tähtäimellä. Ja keskusteluissa jätettiin asiat toisen oman arvosteluykyvyn varaan, ettei tarvinnut toisen sanaan tai muuhun kuin omaan näkemykseensä luottaa. Nuo piirteet tuntuvat puuttuvan Savosta ja se on iso harmi myös savolaisille!

torstai 9. kesäkuuta 2016

Kuka oppii keneltäkin

Nätkin kauppunginosassa (itäistä Savonlinnan kaupunkialuetta) asuessani olen saanut vaikutelman, että osa Nätkillä asuvista asuu Nätkillä oppiakseen joitakin taitoja. Mutta sitten kuka oppii nätkiläisiltä, on ihan eri juttu. Nätkiläinen on tyypillisesti guru, taiteilija tai vanhus tms pomon tasoinen ja tekee vikkelästi ja omaan tahtiinsa ja on ison osan ajasta tekemättä kummempia. Jos on ihan hyvät perustaidot, fiksu ja mieluusti omia aikojaan tekevä, niin voi siitä oppia hyvin vaikka mitä, kun on vanhukset vieressä näyttämässä säveltä elämäntaidoissa. Mutta jos on vaikka hypotermia tai ilmastoa osaamattomuus, niin ei sitä vajaakuntoisena hahmota kovin hyvin, mitä joku ohimennen hyvällä laadulla teki. Perustaitoja oppisi paremmin siellä, missä muut tekevät selvän näkyvästi suunnilleen nykyisellä taitotasollasi. Koulumittapuulla mitaten luulisin, että nätkiläisiltä voi hyvin oppia, jos koulukeskiarvo oli 8 tai yli, mutta jos se oli 7 tai alle niin ei. Ja sen pitäisi siis olla nykyisinkin oppimistahtisi, urautumattomuuden määräsi, omakohtaisuutesi onnistuneisuuden minimiaste, tekemistesi minimivauhti hyvällä laadulla tehdessäsi ja taso, jota ymmärrät hyvin, vaikka siinä olisi vuosikymmenet elämänkokemusta erilaisista taidoista lisänä.

Rauhallisuus, jumiutuminen vai hyvin sujuva meno

Savonlinnassa nyt seitsemän vuotta asuttuani olen mm muutaman vuoiden harrastanut maalaamista ja niin minulle kävi niin kuin monelle maalausharrastajalle ennen minua ja jäin jumiin ja elämäni meni paljon saamattomammaksi kuin ennen. Samaa kai käy vanhuksille. Miten iso osa rauhallisemmasta meiningistä on taiteiden harrastamisen tuomaa hitautta, saamattomuuteen jumiutumista? Sillä on tekemistä mm sen kanssa, että osa saamattomista ihmisistä pitää aiheista, joissa saa olla saamattomia kausia. Ja sen kanssa että taiteita harrastaa kovin moni erilainen ihmistyyppi ja eri tavoin, eikä kaikkien kanssa voi tehdä ihan samalla tavalla tai menee jumiin. Kanssa jos jonkun vanhemmat harrastivat taiteita, niin lapset oppivat teoriaperspektiivin,e ttä mitä aihepiiriin kuuluu ja mitkäsen taidot ovat, muttei heillä ollut yhtä suurta omakohtaista kiinnostusta aiheeseen vaan olivat jotenkin ulkokohtaisempia, toisten neuvosta ja aseman vuoksi tekeviä. Sellaisesta kun ottaa omakohtaisesti tekevä mallia niin menee jumiin, koska ulkokohtaisuudet eivät kuulu niin lähelle itseä kuin tervehenkiset tunteet. Savonlinnassa, kun on mökkeilypaikkakunta ja oopperajuhlapaikkakunta, niin mökkeily on lepoa ja kuuluu lähelle itseä ja arkea ja oopperaharrastuneisuus, jota tulee siinä siivellä paljon, kun ooppera on hieno ja on kiva oppia taitoja ja olla musiikin kanssa tekemisissä, ja tunteiden, niin ooppera kumminkin on korkeaskulttuuria, taiteen tapaan pikemminkin elämästä kertomista kuin elämää itse kuten mökkeily, ja niin tulevat pikemminkin ajatusten etäisyydellä olevat asiat liian lähelle ja se hidastaa, jumiuttaa, on kuin oopperan tuoma miettimistauko mökkeilyn rytmin verran. Sen sijeen ihan oopperafanit eivät kai niin ole jumissa, joten onko jokin oopperanäkökulma, oopperan harrastamisen tapa, joa pitäisi tiedottaa koko Savonlinnan seudulle, kun kaikki siivellä harrastavat oopperaa tai siis tilaisuuden tullen kumminkin jotain sentapaista, niin se kai kumminkin pitäisi tehdä oopperavinkkelistä eikä mökkeilyn.