lauantai 22. lokakuuta 2016

Ison murhamäärän syistä näin kauempaa katsellen

Savonlinnassa on vaikuttanut olevan suuri määrä murhia, mikä pääkaupunkiseutulaiselta taustalta katsoen hämmästyttää. Yleesnä kai murhiin on syynä joko elämäntaitojen puu te ja yhteiskunnassa elämisen taitojen puute itsellä tai murhattavilla tai sitten jokin suuri epäkohta, joka vaatii korjaamista kuten vauikka koulu tai sairaanhoito pielessä. Ja toki myös maanpuolustus.

Noista elämäntaidon puutteista tavallisimmat ovat ulkomaalaistaustaisia vaivaavat ilmasto-osaamisen puuttuminen ja terveuiden elämäntapojen puuttuminen. Yhteiskunnassa elämisen taitoja tarvittaisiin ainakin terve järki, kannattavuusperusteinen moraali ja "Elä ja anna toisten elää" vähän kaikkeen sovellettuina. Noista olen kirjoittanut pitkästi blogissani http://opisuomalaisuus.blogspot.fi .

Esim. pitkään ulkoillessa, etenkin talvella, jäähtyy koko kroppa, mitä estäisivät lämpimämmät vaatteet pitkään ulkoillessa, esim. lämpöhousut, ja lämmittely ei oikein käy ruuan ja juoman voimin, vaan oikea lämmittelytapa on kylmettyneen saunoa pitkään löylyssä ollen ja lisäksi juoda kuumaa  ja syödä lihapiirakka tms aika tuhtia jo aiemman energiavajeen korjaamiseksi.
Joskus kai ulkomaalaisille, ehkä etenkin Lapissa, tulee olo, että taritsee murhata tai verta, mikä johtunee antiseptisyydestä, mihin ohjeita lämmittelyohjeissa tuossa samassa blogissa:
"41. Talvella marraskuusta maaliskuuhun on lähes antiseptistä, niin vähän pöpöjä missään, koska pöpöt eivät lisäänny kylmässä. Jos tunnet kaipaavasi lisää pöpöjä, niin jos pystyt pitämään ihosi ja vaatteesi sisäosat lämpiminä, niin niissä on paljon enemmän pöpöjä kuin kylminä. Myös lämpimässä vesijohtovedessä on pöpöjä, joten käsien pesu hitaasti lämpimällä vedellä auttaa jonkin verran. Jos kotonasi on jokin lämpimämpi huone, jossa on jotakin edes vähä n likaista, niin siellä on hiukan enemmän pöpöjä. Lämmin ruoka usein tuo hiukan pöpöjä, samoin kai lihaliemi yms. Saunassa on kuuma ja kostea, joten kun lämpenee saunassa oikein kunnolla ja varjelee kehoaan viilenemästä pinnaltakaan saunan jälkeen, niin on joksikin aikaa kylliksi pöpöjä. Kun liikkuu reippaasti urheillen, hikoaa ja tulee pöpöisemmäksi. Suomalainen yleensä selviää näin vähillä pöpöillä, mutta lämpimistä maista tulleet saattavat kaivata pöpöjä. Lemmikkieläimet tuovat pöpöjä nuolemalla, läähättämällä yms. Uudemmissa taloissa on usein lämmin kylpyhuone, jossa lämmin suihku tuo jonkin verran pöpöjä koko kehoon, jos kuivaat kunnolla ja laitat heti lämpöiset vaatteet niin, ettei iho ehdi viiletä. Suomalaiset saattavat siivota esim. kerran viikossa eikä päivittäin asunnon tip top kuten tropiikissa kai on tapana, mikä kai tekee sen, että pöpöjä kumminkin on jonkin verran. Myös tiskit saattavat jäädä lojumaan pesemättöminä tunneiksi tai jopa päiviksi, jos laiska on. Seuranpito lämpimissä sisätiloissa ruuan kera esim. tunnin tai pidempään kerralla tuo yleensä pöpöjä huoneessaolijoille. Lämpöisen ihmisen lähellä istuminen voi tuoda pöpöjä. Pöpöjen puutteesta kai yleensä kärsivät ne, joiden iho ja keho ihon alla on tavallisesti viileä, jopa kylmä, mihin auttaisi urheilullisuus ja lihoaminen normaalipainoiseksi tai vähän yli sekä lyhyemmät välit lämpimillä aterioilla, jotka kai saisivat olla vastaavasti pienempiä, ja tuulettaminen isosta ikkunasta kerralla paljon eikä lähes jatkuvasti vähän ikkunanraosta niin, ettei heidän asuntonsa olisi sen viileämpi kuin muidenkaan, ja oleskelisivat lämpimässä kohden asuntoa paksun villaviltin sisällä eikä ikkunan luona viileässä. Suomalaiset myös yrittävät selvitä siivouksista ilman pesuaineita, pelkällä vedellä ja korkeintaan Fairy-astianpesuaineella, jota ei pidetä niin vaarallisena, sillä ydympiä pesuaineita pelätään ja niitä, jotka puhdistusainein pitävät kotinsa lähes antiseptisena, pidetään kovin epäviisaina, epäterveellisesti elävinä ja elämänviisaudeltaan puutteellisena. Mutta suihkussa käydessä käytetään shampoota ja joskus saippuaa, ja pyykit pestään pyykinpesuaineella. Kädet ja iho pestään mieluummin pelkällä vedellä, kuivataan heti, jottei vesi ehdi jäähtyä, ja aivan heti kuivalla pyyhkeellä kuivattuaan ihon ollessa vielä kosteahko ja lämmin laitetaan lämpimät puhtaat kuivat vaatteet päälle, niin iho pysyy lämpimänä ja aavistuksen kosteana vaatteiden sisällä. Kuivassa talvi-ilmassa rutikuivaksi kuivunut iho ei kai ole niin terveen pöpöinen eikä iholla viilennyt vesi myöskään. Haitallisina vältettäviä ovat viemärin, vessanpytyn, roskiksen ja tiskirätin pöpöt. Sen sijaan tavalliset tiskit voi pestä paljain käsin.
Ihon ja raajojen tulisi siis olla ihan lämpimät, mikä tarkoittaa, että olisi jatkuvasti käytettävä niin lämpimiä vaatteita, että pohtii pikemminkin hikoilemista kuin viileyttä, eli jatkuvasti puhdas kuiva paksu villapaita yllä ja ulkomaalaisilla kai lämpöhousut ja villasukat tottakai.
Suomen oloissa terve pöpökanta iholla vaatii, että kesällä ainakin kerran tai pari, mieluummin useamminkin käy järvessä uimassa ja kävelee nurmikolla paljain jaloin sekä lojuu heinikossa tai nurmikolla, mieluummin jo aika alkukesästä. 
Jos on liian pöpötön olo niin, että se häiritsee, niin pitäisi pitää keho ihon pinnan alta muutaman sentin verran ihan terveen lämpimänä kokoajan, melkein niin, että siltä osin hikoilee, niin se kai auttaa pöpöttömään oloon. Pue esim. paksumpi villapaita, liiku rehkien ja syö vaikka makkaravoileipä, pysyttele liikkeellä, juo ehkä muutama kupillinen kuumaa.
42. Kun tuuletat muulloin kuin kesällä, älä mene ihan ikkunaan kuin korkeintaan haistelemaan ilmaa, jolla on oma säästä kertova tuoksunsa. Kylmä ilma viilentää pian etkä ole talvivaatteissa. Myös jos kaipaat pöpöjä, niin ne kuolevat ulkoa tulevaan kylmään ilmaan. Varmista sen sijaan, että sinulla on lämpimät villasukat jalassasi, ota viltti jalkojesi ympärille ja mene kauemmas ikkunasta odottamaan, että ehtii tuulettua kylliksi. Sitten ikkuna kokonaan kiinni ja lämpöpatteri päälle.Pidä viltti ylläsi kunnes ulkoa tullut ilma on lämmennyt aika paljon."

Vuodenaikakirjoitukseni syksyosiosta samassa blogissa vielä tuohon:
"Kylmääminen on eri juttu kuin tunne, että on viileää tai kylmää. KUn kehon pintaosia kylmää, liittyy se verenkiertoon, verisuonet ovat kehon pintaosissa supistuneet, osin kai ajatusten seurauksena, ja siksi on vähäverinen ankea olo, ja siihen auttaa reipas liikkuminen ja rempseämpi toimelias tyyli sekä aterioiden huolehtiminen. Sen sijaan tunne, että on kylmää tai viileää, kertoo kehon lämpötilasta ja ympäristön lämpötilasta ja se on tervettä havaintokykyisyyttä ja silloin usein tarvitaan lämpimämmät vaatteet plus muuta lämmittelyä.
Kylmää kroppaa, jos sanoo "hytshj ku kylmä". Jos sen sijaan menee vaan pokkana "humphf humphf humphf reippaasti vaan, niin ei tule kylmä" niin pysyy paljon lämpimämpänä, ainakin jos välttää tuulisia paikkoja tarkkaan ja laittaa kädet ennemmin hihojen sisään tai taskuun ja hupun päähän kuin jäähtyy niin että palelee. Pian tarvitset hanskat ja pipon."


* * *

24.10.2016  Oisko toi vähän samaa tyyliä kuin savonlinnalaisissa joissakin, hieno kuva joulukortissa kazakkimies metsästyskotkansa kanssa https://shop.survivalinternational.org/products/kazakh-man-his-hunting-eagle?taxon_id=18

* * *
19.11.2016   http://paratiisiteoria.blogspot.fi/2016/11/rikollisten-alueitten-korjaamisesta.html

* * *
28.11.2016   Tässä, missä asun, hakattiin vierestä metsikköä puistomaisemmaksi. Aiemmin oli luonnon kehystämä kaupunkinäkymä ja nyt vain rungot ja takana näkyviä kerrostaloja. Ihan epäviisasta. Aiemmin oli siinä pittoreski tie viereiselle hautuumaalle päin, mutta näkyi vain metsikköä. Nyt näyttäisi näkyvyys, ainakin ennen kuin taas ehkä kasvaa pusikkoa metsikön reunaan, olevan asuintalon ikkunoista hautuumaalle asti. On kuin uskonnon turva olisi vähäisempi. Tulee mieleen se määrä epäviisautta, mitä ruotsinkieliset suomalaiset yleensä ovat epäviisaampia kuin suomenkieliset suomalaiset. Savonlinnassa tunnutaan tuumivan, tai luulen tuumittavan, että ovathan ruotsalaiset ihan kivoja, voi heistä ottaa mallia Savoon. Ikään kuin eiuvät huomaisi ruotsalaisia epäviisaiksi. Mutta ruotsalaiset ovat karkeasti ottaen saman verran epäviisaampia kuin ruotsinkieliset suomalaiset kuin nämä epäviisaampia kuin suomenkieliset: kummassakin huomion kohteessa tulee romahduksen vaikutelma edelliseen isompaan tasoon nähden: Huomaisiko sen sitten niin, ettei kannata ottaa mallia Ruotsista?

* * *
12.3.2017   Sosiaalinen maailmankuva ja käsitys paikalliskulttuureista Suomessa on Savossa ihan erilainen kuin pääkaupunkiseudulla. Voiko olla, että kun muualta tulee koulun, opintojen tai työn painama aikuinen Savoon, niin tuon asuinpaikkakunnan kulttuurin, koulun, opintojen ja työn piirteitä luullaan hänen omiksi piirteikseen, samalla kun hänestä itsestään tarttuu inho sellaisia piiretitä kohtaan, mikä on syy, miksi hän halusi lomallaan Savoon, mutta mikä saa savolaisen inhoamaan häntä, vaikka hän on vain nuori ja lytyssä kotipaikkakunnallaan ja niin savolainen murhaa hänet juuri kun hän luuli löytäneensä huojennuksen, tien parempaan elämään?
2.5.2017   Tuosta http://www.vanhapaukku.fi/ lapualaisen kulttuurikeskuksen ikkunoiden tyylistä tulee mieleen, että toisia pulaan pakottava on usein kapea korkea ruutumallinen, ja pulassa olijat ja auttajat taas elämänmakuisia, leveitä musiikkimaisia "auraltaan" ja kokonaan ilman ruutumallia.Ruutumalli ei ole tyhmien ajattelutapa vaan heilläkin on kuvallinen arkijärki varsinaisena ajatteluna ja terminologinen ruutumallinen tyyli toisten tönimisen keinona. Jos joku on heikkokapasiteettinen ja haluaa mukavan pienen tilan ja elämänpiirin, niin se tuntuu hänestä suojaavalta, ei tönimiseltä. Perusssääntö on, ettei toisten elämään saisi puuttua, ei etenkään kovin tyhmällä päällä olla dominantti osaavaisempien ylitse, etenkään näiden omaa elämää rajoittaa. Itseä tyhmempi näyttää palikkajärkiseltä ja helpolta ymmärtää, muttei ole kovin tehokas matkittuna, mutta on tyytyväinen jo ihan tavalliseen menoon. Itseä fiksumpi ei yleensä hahmotu kovin hyvin, mutta toimii ihmeen hyvin ja saa matkiessa asiat ja tekemiset näyttämään kovin helpoilta, mutta on ilmapiiriltään tavallisessa yleensä kyllästyneisyyttään ja helppouttaan lättänämpi kuin muut, jollei tee jotakin kiehtovampaa samalla.

* * *
18.3.2017   Oli tullut sähköpostiini kesäisten Savonlinnan oopperajuhlien mainos. Tuli siitä mieleeni, että oopperalaulajilla siellä tuntuu olevan aivan hurja kaliiberi, kun ei näytä sinne olevan mahdollista kaliiberin puolesta mitenkään päästä, vaikka isokaliiberinen on itse. Mietin,e ttä mistäköhän saavat suuren kaliiberinsa, mm uskonnosta kai. Olisi varmaankin hienoa, jos oopperajuhlilla voisi kuulla munkkien laulavan tms. Ja niin hoksasin, että jos siellä laulavatkin munkit, ortodoksipapit, tms tai ainakin kovin uskonnolliset henkilöt, niin silloinhan, jollei sitä ole tajunnut, niin siitä laiminlyönnistä voisi johtua suuri murhamäärä. Ainakin ongelma tuntuu tunnelman sósalta katoavan, kun ajattelee oopperatähtiä pappien yms tapaan kovin uskonnollisena ja rukoilee hiukan, kun niin kai pappien suhteen on tapana tehdä.

tiistai 18. lokakuuta 2016

Mikseivät murhat paina mieltä

http://kuolemastajasurusta.blogspot.fi/2015/10/menetyksen-tunne-jonkun-kuoltua.html
Onko tässäkin tapauksessa noin vai huojentunut olo, kun ikävästä päästiin eroon? Tekeekö murhien arkipäiväisyys tunnereaktioista paljon laimeammat? Mutta miksei jää nojaamaan kehenkään aiheen tiimoilta?
Savonlinnassa siis vaikuttaa olevan paljon murhia. Ja paljon ulkomaalaisia, enemmistö kai, vaikken niin tunnistakaan, että kuka on mistä, ja vaikka moni kai heistäkin haluaa savolaistua ainakin jonkin verran.

maanantai 17. lokakuuta 2016

Joululahjoja ym linkkilahjoja

Jos jotakuta kiinnostaa, niin linkkejä lahjoiksi, lähinnä erilaisia ohjeita mm taiteiden ja elämänlaadun saroilta mutta muuta myös: http://joululahjoja.blogspot.fi/

* * *
24.10.2016   Savonlinnan sanomalehden Itä-Savon lukijoiden kuvia http://www.ita-savo.fi/kuvagalleria 

lauantai 8. lokakuuta 2016

Suomalaisuuden symboliäreistä

Savonlinnassa asuessani olen saanut vaikutelman, ettei väk ole kiinnostunut oppimaan suomalaisuutta. Etenkin kai sinistä eli ajattelua tunnutaan vierastavan, siksi kai, että oma taso on korkealla ja elämänlaatu tärkeä. Mutta tavallaan se on harmi, sillä vaikka sininen tavallaan voi olla ikävän näköinen väri, niinajattelu kumminkin tuo hyvää elämänlaatua helposti: mietitään ja muuten selvitetään, miten elämän saisi hyvälle tolalle, elinolot hyviksi ja sosiaaliset suhteet sujuviksi, ja sitten on heti nuo ratkaisut käytettävissä japarempi elämä, eiole vuosikausien tapojen vaihtamista, kantapään kautta opettelua vaikka lukemalla saada jonkin hyvän ratkaisun käyttöönsä ja sitä myöten paremman elämän. Valkoinen eli kokonaiskuvallinen moraali on sitten vain niitä hyviä järjestelyjä, ei mikään taakka. Näin syntyvä elämänlaatu on niin hyvä, etteivät muut kulttuurit tunnu yleensä tarjoavan yhtä hyvää. Mutta koska kyseessä ovat ajatuksin ratkotut elämän tyypilliset ongelmat, niin suomalaiset ratkaisut usein sopisivat muuallekin, luulen, tai ainakin samaan ilmastton noin suunnilleen, kun elämäntahti on samantapainen.
Järjen painottamisessa on myös se hyvä puoli, että kun tehdään jokin järjestely yhteiskunnassa jotta saataisiin paremmat elinolot ihmisille, niin tyypillisesti tulee joku ulkopuolinen ja tekee joltain kantilta houkuttelevan ehdotuksen, jossa on jokin varjopuoli, joka romuttaisi hyvän järjestelyn, ja silloin voi riitelemättä, ihan vain ajatuksin kommunikoida sen, mikä on minkin asian paikka maailmassa ja miksi, miksi kukin tekee omanlaisiaan valintja. Vaapaastihan toki yleensä saa elellä tai siis saa, jollei häiritse muiden elämiä, etäistenkään.

Terveistä elämäntavoista kirjoitukseni http://opisuomalaisuus.blogspot.fi/2014/03/terveet-elamantavat.html