Nojamaalla kai on kauppakeskittymäosin siksi, että on ajateltu kaupunkia voitavan laajentaa itään päin. Mutta toisaalta Nojamaan isossa Prismassa käy kai väkeä kaupungin länsipuolelta, joten matka ei tunnu olevan este.
Nätkillä asuessani olen saanut sen vaikutelman, että Nätkille mielellään muuttavia olisi enemmän kuin tilaa on, jolloin olisi ehkö mielekästä jatkaa Nätkiä itään Moinsalmentien vartta pitkin, kun Nätki on tavalaan tenhoava, omaleimainen ja hyvin viihtyvä. Kerimäki sen sijaan ei houkuttele yhtä paljon, joten ei kai Kerimäen tien varsikaan, vaan asutus laajenisi itään omien teidensä varsilla, jo hyvin toimivista kulttuurillisista keskuksista ympäristöön.
Savonlinnan viehätys on maalaismaisuudessaja Olavinlinnassa, ym. Siksi on tärkeää, ettei rakenneta täyteen vaan jätetään puistoja, viheralueita, omakotitaloalueita, kenties maatiloja, pieniä kyliä yms, vaikka rakennettaisiin laajempaa kaupunkia ja kerrostaloryppäitä. Ja Olavinlinna tarvitsee keskusasemansa, sehän on yksi iso vetonaula. Siksi en tajua, miksi osa kaupoista muuttaisi pois keskustasta. Bussilinjoja hyvin toimivalla tavalla pitäisi kai luvata laajentaa sitä mukaa, kun asutus leviää, jos leviää. nätkiltä voisi ehkä ajaa Kyrönniemen kautta Prismalle?
Nämä kerrostalot tässä, missä asun, Nätkillä ovat ainakin selvästi matalampia kuin puusto niin, etteivät niin pilaa omakotitalojen ympäristön maisemien vehreyttä. Ja ihan kerrostalojen vieressä ei ole montaa omakotitaloa, onkohan yksi vain. Kerrostaloissa ja omakotitaloissa tuntuu olevan hyvä tunnelma, mutta osassa rivitaloja ei, vaikkaon isot pihat niillä. Kai paritalomaisemmissa on hyä tunnelma mutta karun niuhon näköisissä ei. Ehkä niillä pitäisi olla etupihalla omakotitaloista tuttuja tavallisia puita ja pensaita, esim. syreeni?
Nätkillä on kirkko, ja hautausmaa.
Talonmiehet ovat tavanneet olla eteviä, millä on väliä ainakin, jos väki muuttaa muualta Savonlinnaan. Talonmies on luonut osan paikan hengestä, mikä lienee hiukan hotellimainen tai vanhusmainen, osaavaisen tekemä palveluammatin työ.
Muualta muuttava ei osasi edes esittää toivomuksia savonlinnalaistyylisestä asunnosta japaljon vähemmän rakentaa sellaisen itse. Siksi talojen uudella alueella pitäisi kai olla savonlinnalaisen osaamisen mukaan rakennettuja, koska savonlinnalaiset rakennusmiehet ovat vaikuttaneet kovin taitavilta, ym mitä nyt asuinalueita rakentaessa tarvitaankaan suunnittelua ym.
Tässä, missä asun, on vetonauloina kaksi kauppaa, posti, lastentarha, baari ja kirkko sekä bussipysäkki ja toki vehreää ja ranta lähellä.
Mutta nätkiläiset ovat aika järeitä, hyväntahtoisia mutta varuillaan koko ajan ja elämän rytmit vikkeliä niin, ettei aina ole rytmissä muun yhteiskunnan kanssa, luulen. Taiteille edullista mutta kärsii kommunikaatiokatskoksesta. Mummolamaista. Niin että onkohan Nätkille muuttaa aikova väki yhtä rajun menon kestävää, yhtä fiksua?
Jokainen kaupunginosa on omanlaisensa. Pitäisi kö olla jokin tilaus tietyntyyppiselle kaupunginosalle, jotta kaupunki voisi yhden kaupunginosan verran laajeta? Ja sen pitäisi olla savonlinnalaisen tyyppinen eikä ihan vain joku teema vaan. Käsityöt? Luonto? Ratsastus?
Kysyykö itäpuolen valttina ollut leppoisa tyyli nostosillan yli kulkevia päivittäisiä reittejä?
Nätkin ja kai myös Kyrönniemen viihtyisyyttä lisää se, että Nätkin ja Kyrönniemen välissä on pitkälti (kartanmukaan 2km) vain puita ja rakennuksia, joissa ei asuta, ja ympärisössä muillakin puolin kai metsää (ja hautausmaa). Pitäisikö uusien kaupunginosien, jos niitä rakennetaan, olla samalla tavoin oma alueensa, esim. parin kolmen kilometrin metsävyöhykkeen takana, missä bussi vain kävisi, ei olisi jatkuvaa rakennuskantaa, vaan maalaismaista, oma rauha, omantyylisensä saisi olla, eikä tulevaisuudessakaan rakennettaiusi täyteen tai menetettäisiin paikkakunnan ominaisluonne, joka sen vetonaula on.
Menettääkö Enonkosken tie maalaismaisen tunnelmansa, jos sen viereen rakentaa? Nyt se tuo maaseudun lähelle kaupunkia. Sen sijaan Kerimäen tie ei kai menettäisi tunnelmaansa, jos sen varrelle rakentaisi.
* * *
27.1.2017 Voiko itään päin laajentamisen syynä olla, että Olavinlinna näyttää aiheuttavan murhia? Onko murhia vielä enemmän keskikaupungilla? Se olisi jo kamalan paljon murhia. Muttei puolustuslinnan tulisi tappaa oman kaupungin asukkaita eikä näiden ystävällisiä vierailijoita. Vanhan ajan suomalaisten rakennustaidoista minulla on se käsitys, että olisivat tahallaan rakentaneet ne piirteet, jotka linnan vaikutukseksi tulivat. Eli tuhoutuiko Olavinlinna esim. toisessa maailmansodassa? Rakensivatko se uudestaan jotkut ulkomaalaiset tai näyttelijät, siksi kun osasivat ja oli hieno linna? Siitä voisi tulla tuhoisa vaikutus paikallisille. Toisaalta voiko sellainen vaikutus olla oopperalla: on lavasteet, näytelmä, tarinan aiheena usein murhia ja kulttuurivaikute ulkomailta, missä enemmän murhia kuuluu kulttuuriperintöön. Toisaalta ooppera linnassa on kiva, mahtava, kai parhaita keksittyjä linna käytttapoja.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti